|
|
|
ERITYISKOULU tai ERITYISLUOKKA Vaikeasti ja keskivaikeasti dysfaattisille lapsille suositellaan yleensä koulunkäyntiä tai koulunkäynnin aloitusta (esiasteen luokat ja alkuopetuksen luokat tarpeen mukaan) erityisluokassa, jolloin kielellisten vaikeuksien vaatimat tukitoimet on helpompi toteuttaa ja opetusryhmäkoko on myös pieni. PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Pidennettyä oppivelvollisuutta suositellaan perusopetuslain 25 § mukaisesti lapsille, joiden ei todennäköisesti ole mahdollista saavuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa. He tarvitsevat lisäaikaa ja erityisopetusta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi käy ennen varsinaista ensimmäistä luokkaa kaksivuotisen esiopetuksen , näistä ensimmäisen vuoden esiopetus voidaan antaa joko koulussa tai päiväkodissa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi aloittaa ensimmäisen luokan kahdeksanvuotiaana. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi on tavallisesti ollut jo perusteellisissa lääketieteellisissä ja psykologisissa tutkimuksissa sairaalassa. Jos kuntoutustyöryhmä päätyy suosittamaan pidennettyä oppivelvollisuutta, lapsen huoltaja voi tehdä siitä anomuksen opetuksen järjestäjälle lääkärinlausunnon perusteella. Päätös pidennetystä oppioikeudesta on samalla erityisopetukseen ottamispäätös. Tehostettu esi– ja alkuopetus erityisluokalla/erityiskoulussa voivat mahdollistaa lapsen siirtymisen myöhemmin mukautetun/yleisopetuksen puolelle. Pidennetty oppioikeus turvaa pienen opetusryhmäkoon, jos lapsi siirtyy yleisopetuksen luokkaan, opetusryhmän koko saa olla enintään 20 oppilasta .Pidennetty oppioikeus alkaa kuusivuotiaana esiopetuksella, joka on sekä oppivelvollisuuden suorittamista että erityisopetusta. Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen toteuttamistavoista. Esiopetuksen tavoitteena on kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti edistää oppilaan kehitystä ja parantaa oppimisedellytyksiä. Koska kommunikointitaitojen kehittyminen on kaiken oppimisen perusta, kielen kehittäminen on esiopetuksen keskeinen tavoite. Esi- ja alkuopetus muodostavat kokonaisuuden, jossa keskeiset tavoitteet, opiskelun luonne ja opetuksen lähtökohdat ovat samansuuntaiset. Esiopetuksen asianmukainen järjestäminen edellyttää opetuksen ja siihen liittyvien tukitoimien yksilöllistä suunnittelua NOLLALUOKKA TAI STARTTILUOKKA Erityislapsen kouluratkaisuna voi myös olla vuoden koululykkäys, jonka aikana lapsi käy ns. nolla tai starttiluokkaa ja aloittaa peruskoulun tämän vuoden jälkeen normaalisti ensimmäiseltä luokalta. Käytännössä lapselle, joka on 6-vuotiaana ollut päivähoidon esikouluryhmässä tai mahdollisesti erityisryhmässä ja siirtyy sieltä starttiluokalle sekä aloittaa koulun 8-vuotiaana tarjotaan näin kaksivuotinen esiopetus ennen ensimmäisen luokan aloittamista vaikka lapselle ei olisi myönnetty pidennettyä oppivelvollisuutta. Starttiluokat/nollaluokat ovat koulujen yhteydessä toimivia luokkia ja työskentely on koulumaista mutta enemmän leikin kautta oppimista kuin ensimmäisellä luokalla. Tavoitteet ovat myös erilaiset kuin ekalla luokalla. HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS on työväline, jonka avulla voidaan suunnitella lapsen opetus oppilaan iän, ikäkauden ja edellytysten mukaiseksi. Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien ja kuntoutuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. HOJKS voidaan laatia yleis– tai erityisopetuksen oppilaalle yhden tai useamman aineen kohdalta. Yhtenäistä lomaketta HOJKS:n tekoon ei ole vaan koulut laativat omat lomakkeensa. Kokoamisessa on erittäin tärkeää se, että vanhemmat keskustelevat avoimesti koulun henkilökunnan kanssa. Perusopetuslain 17§ 2 momentin mukaan henkilökohtainen suunnitelma opetuksen järjestämiseksi laaditaan kaikille oppilaille, joilla on erityisopetuspäätös ja/tai oppilas noudattaa erityisopetuksen opetussuunnitelmaa. HOJKS voidaan laatia myös yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattavalle oppilaalle, mikäli hän henkilökohtaisen opetussuunnitelman turvin kykenee suorittamaan yleisopetuksen minimi vaatimukset ja HOJKS tukee oppilaan opiskelua. Henkilökohtainen opetussuunnitelma tulee tehdä vaikka erityisopetus tapahtuisikin yleisopetuksen puitteissa. Se voi kohdistua yhteen tai kahteen oppiaineeseen, puheterapiaan tai liikuntaesteisen oppilaan kohdalla vain liikunnan opettamiseen. Se laajenee oppilaan tarpeiden mukaan. Siinä voidaan seurata koko opetussuunnitelman tai vain yhden oppiaineen toteumista tai opiskeluun liittyvän muun tilanteen kuten sopeutumattomuuden parantumista. Suunnitelman tekovaiheessa pitäisi kirjata ainakin seuraavat seikat
|
|
oppilaan
tiedot, taidot, kyvyt, kiinnostuksen kohteet ja harrastukset