Kun lapsella todetaan puheen ja kielen kehityksen vaikeus, kannattaa kuntoutus aloittaa heti riippumatta siitä, onko diagnoosiksi vahvistunut dysfasia. Kuntoutuksen kulmakivenä on se että vanhemmat hyväksyvät lapsen kuntoutuksen tarpeen ja pystyvät myös kotona huomioimaan lapsen kielelliset ongelmat. Dysfaattisen lapsen ongelmat eivät näy päällepäin ja voi olla todella vaikeaa hyväksyä lapsen sairaus ja se, että lapsi tarvitsee kuntoutusta ja enemmän huomiota kuin muut ikäisensä. Terapeutit ovat ammattilaisia mutta terapiat tarvitsevat onnistuakseen tukea kotiväeltä. Korvaavien ja puhetta tukevien kommunikointimenetelmien käyttö vaatii myös kotiväen osallistumista ja halua olla mukana auttamassa lasta selviytymään paremmin.

KUNTOUTUSSUUNNITELMA

Dysfaattisen lapsen kuntoutus on pitkäaikaista ja se vaatii suunnitelmallista yhteistyötä vanhempien, päivähoidon tai koulun, terapeuttien ja hoitavan tahon kesken. Kuntoutussuunnitelman on oltava realistinen ja siinä on otettava huomioon lapsen yksilölliset piirteet. Toiselle sopii useampi terapia kerrallaan, toinen lapsi kokee herkästi terapiaväsymystä. Mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan sitä paremmin lapsi tule selviytymään kielellisesti ja sosiaalisesti. Suunnitelma tehdään lapsen kokonaisvaltaista, kehityksen eri osa-alueet huomion ottavaa kuntoutusta ajatellen. Tällöin saadaan tavoitteet yhdenmukaisiksi terapiassa ja ryhmätilanteissa päiväkodissa tai koulussa. Kuntoutusmenetelmiä suunniteltaessa otetaan huomioon myös lapsen taidot ja mielenkiinnon kohteet. Niitä hyväksikäyttäen ohjataan lasta kokeilemaan ja opettelemaan hänelle vaikeita asioita. Kuntoutuksen toteutumiselle on tärkeää johdonmukaisuus ja jatkuva seuranta

Dysfasia ei parane. Kuntoutuksella puhehäiriön haittoja voidaan lieventää ja lisätä lapsen pärjäämismahdollisuuksia sekä itseluottamusta.

Dysfaattisen lapsen kuntoutus muodostuu päiväkoti tai  kouluryhmästä ja yhdestä tai useammasta eri terapiasta. Terapiamuotojen saatavuus vaihtelee asuinpaikkakunnan mukaan.

KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

Mikäli lapselle on myönnetty korotettu hoitotuki kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen kustantamaa. KELA myöntää terapiat kuntoutussuunnitelman perusteella.

Alinta hoitotukea saavan lapsen kohdalla kuntoutuksen järjestäminen ja seuranta vaativat vanhemmilta suurta panostusta. Tällöin kuntoutus järjestetään perusterveydenhuollon kautta terveyskeskuksen terapeuttien tai yksityisten terapeuttien hoidossa. Useimmissa kunnissa resurssien vähyys aiheuttaa sen, että terapioista saa todella taistella eikä niitä välttämättä kukaan tule ehdottamaankaan jolleivät vanhemmat niitä osaa lapselleen vaatia. Terapiaa varten tarvitaan lääkärin lähete (terveyskeskuksen terapeutit) tai maksusitoumus (yksityiset terapeutit).

PÄIVÄHOITO

Päivähoidolla erityisryhmässä on kuntouttava vaikutus lapsen kielen kehitykseen ja sosiaalisuuteen. Dysfaattinen lapsi voi myös olla integroituna tavalliseen  ryhmään. Päivähoidossa olevalle erityislapselle laaditaan oma hoitosuunnitelma,  jossa käydään läpi mitä lapsi osaa ja mitkä ovat tavoitteet, tavoitteiden toteutumista seurataan ja saavutettujen taitojen kohdalle voidaan laittaa uusia tavoitteita. Suunnitelman toteutumista seurataan pari kertaa vuodessa tapahtuvissa palavereissa, jossa on mukana lapsen vanhemmat, terapeutit ja päivähoitoryhmän edustaja

KERHOTOIMINTA, HARRASTUKSET

Dysfaattinen lapsi voi osallistua myös ihan tavalliseen lasten kerho ja harrastustoimintaan, vanhempien tehtäväksi jää selvittää lapsen ongelmat ohjaajille. Näin varmistetaan se, että ohjaajat voivat ottaa huomioon lapsen ongelmat, dysfaatikon vaikeudet eivät näy päällepäin,  joten niistä on pakko puhua lapsen kanssa toimiville ihmisille. Avoimuus mahdollistaa lapsen vaikeuksien huomioimisen.

TAKAISIN PÄÄSIVULLE