Seuraava artikkeli  on julkaistu Afasia- ja dysfasialiiton Afasia-lehdessä 3/1999.  

Vanhempien oikeudesta saada tietoa lapsen psykologisesta tutkimuksesta 

Asiakkaan lakiin perustuva tiedonsaantioikeus

Kaikilla terveydenhuollon asiakkailla on lakiin perustuva tiedonsaantioikeus niihin tietoihin, joita heistä on merkitty terveydenhuollon asiakasrekistereihin. Tähän perustuu myös asiakkaan oikeus saada tietoa hänelle tehtyjen psykologisten tutkimusten tuloksista.

Kaikkia terveydenhuollon organisaatioissa esim. terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja mielenterveystoimistoissa toimivia tai terveydenhuoltopalveluja tarjoavia psykologeja (esim. psykoterapeutit, perheneuvolapsykologit, koulupsykologit, vankilapsykologit, päihdehuollon psykologit) koskevat terveydenhuoltoalan lait ja kaikkia psykologeja toimialasta riippumatta mm. henkilötietolaki.

Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista, 2. luvun 5§:ssä todetaan seuraavaa:

“Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta.“

Ammattieettiset periaatteet

Psykologin työn välttämätön perusta on luottamuksellinen suhde asiakkaan ja psykologin välillä. Tältä osin keskeinen psykologeja ohjaava normisto on psykologien ammattietiikka. Paitsi lainsäädäntö, myös psykologien ammattietiikka edellyttää, että asiakkaalle automaattisesti annetaan häntä koskevia tutkimus- ym. tietoja kohtuullisessa ja mielekkäässä laajuudessa, ellei tästä ole erityistä syytä pidättäytyä.

Hyvän ammattikäytännön mukaista on, että psykologi aina itse antaa asiakkaalle tietoja asiakasta koskevien psykologisten asiakirjojen sisällöstä. Myös siinä tapauksessa, ettei asianomainen psykologi itse ole käytettävissä (esim. työpaikan vaihdon vuoksi), olisi huolehdittava siitä, että tiedot hänen puolestaan antaa psykologi, esimerkiksi toimipaikan johtava psykologi. Tästä voidaan poiketa vain painavin perustein.

Erityisen tärkeää on henkilökohtainen keskustelu tilanteissa, joissa asiakas pyytää saada jäljennöksen esimerkiksi häntä koskevasta psykologin lausunnosta. Asiakkaalla on jäljennökseen juridinen oikeus. Suositeltava käytäntö on, että asiakkaalle varataan aina riittävästi mahdollisuuksia keskustella psykologin kanssa häntä koskevasta lausunnosta. Asiakas voi myös itse pyytää tällaista keskustelua, ellei psykologi ole sitä hänelle automaattisesti järjestänyt.

Asiakkaalla on henkilötietolain mukaan tarkastusoikeus kaikkiin niihin tietoihin, joita hänestä on talletettu (paperilla tai muulla tavoin). Psykologin toiminnan kannalta asiakkaan tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa lähinnä vain yhdessä poikkeustapauksessa: henkilötietolain ns. haittapykälän nojalla eli jos tietojen tarkastaminen aiheuttaa vakavaa vaaraa asianomaisen terveydelle tai hoidolle tai on vastoin muuta erittäin tärkeää yksityistä etua.

Tarkastusoikeus alaikäistä koskeviin asiakirjoihin

Henkilötietolaissa säädetty tarkastusoikeus koskee paitsi henkilöä itseään myös alaikäisen osalta hänen huoltajaansa. Niinpä kaikki, mitä edellä on sanottu potilaan oikeudesta saada tietoa ja tarkastaa häntä koskevat tiedot, koskee alaikäisen osalta myös hänen huoltajaansa. Terveydenhuollossa tästä säännöstä voidaan poiketa vain yhdellä perusteella. Potilaslain 9. pykälässä “Tiedonsaantioikeus ja toimivalta“ säädetään:

“Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.“

Alaikäisen itsemääräämisoikeudelle terveydenhuollossa ei siis ole asetettu mitään ikärajaa, vaan alaikäisen kypsyys arvioidaan tilannekohtaisesti. Tulee siis muistaa, että terveydenhuollon lapsiasiakkaalla voi olla oikeus kieltää vanhempiaan tarkastamasta häntä koskevia asiakirjoja.

Oikeus saada tietoja psykologisesta tutkimuksesta

Se, mitä edellä on sanottu asiakkaan tiedonsaantioikeudesta, koskee myös psykologisia tutkimuksia. Vanhemmilla/huoltajilla on niin ollen oikeus saada tietoa paitsi lapsesta kirjoitetusta psykologinlausunnosta, niin myös lapsen psykologisesta tutkimuksesta. Lapsen ollessa psykologin asiakkaana luottamuksellisen suhteen ja hyvän yhteistyön merkitys paitsi lapsen myös vanhempien kanssa mielestäni entisestään korostuu. Paitsi laista niin myös hyvän ammattietiikan periaatteista seuraa, että lapsen tutkimuksesta annetaan palaute lapselle ja vanhemmille/huoltajille. Tässäkin ainoan poikkeuksen muodostaa säännös alaikäisen itsemääräämisoikeudesta (ja henkilötietolain aiemmin mainittu haittapykälä).

Psykologin asiakirjat jakautuvat kahteen kategoriaan: varsinaisiin asiakirjoihin ja valmisteleviin asiakirjoihin. Varsinaisia asiakirjoja ovat lausunnot ja muut yhteenvedot, esimerkiksi sairauskertomuksissa olevat yhteenvedot. Näistä asiakirjoista asiakkaalla on oikeus saada jäljennös pyytäessään.

Valmistelevia asiakirjoja ovat esimerkiksi psykologinlausunnon valmisteluun liittyvät asiakirjat, jotka eivät kuitenkaan ole lausunnossa välttämättömiä liitteitä. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi testipöytäkirjat. Valmistelevia asiakirjoja säilytetään erillään varsinaisista asiakirjoista eikä niistä yleensä anneta jäljennöksiä.

Jäljennöksiä ei anneta siksi, että henkilötietolain mukaan asiakasta koskevat tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa. On selvää, että testipöytäkirjoja voi ymmärtää ja tulkita vain psykologin koulutuksen saanut henkilö. Niiltä osin kuin on tarpeen esim. testien osalta, psykologin tulee laatia tarvittaessa ymmärrettävä yhteenveto (suullinen tai kirjallinen) testituloksista asiakkaan tarkastusoikeuden täyttämiseksi, jos testitulosten pohjalta ei ole tehty lausuntoa tai lausunto sisältää vain osittain valmisteluasiakirjojen sisällön. Joka tapauksessa asiakkaalla on oikeus käydä omat tai alaikäisen lapsensa testitulokset läpi tutkimuksen suorittaneen psykologin kanssa siinä laajuudessa ja niin perusteellisesti, että asiakas ymmärtää tutkimuksen tuloksen ja sen perusteet.

Testeistä ja testipöytäkirjoista ei psykologilla kuitenkaan ole oikeutta antaa jäljennöksiä asiakkaalle myöskään testien työvälinesuojan vuoksi. Jos asiakkaiden olisi mahdollista ennakkoon opetella psykologisia testejä, ne menettäisivät luotettavuutensa ja tulisivat käyttökelvottomiksi psykologisina työvälineinä.

Lisätietoja saa tarvittaessa osoitteesta:

Suomen Psykologiliitto

Bulevardi 30 B 3, 00120 Helsinki

P. 09-6122 9122