Seuraava artikkeli
on julkaistu Afasia-
ja dysfasialiiton Afasia-lehdessä 3/1999.
Vanhempien oikeudesta saada tietoa lapsen psykologisesta tutkimuksesta
Asiakkaan lakiin
perustuva tiedonsaantioikeus Kaikilla terveydenhuollon
asiakkailla on lakiin perustuva tiedonsaantioikeus niihin tietoihin, joita heistä
on merkitty terveydenhuollon asiakasrekistereihin. Tähän perustuu myös
asiakkaan oikeus saada tietoa hänelle tehtyjen psykologisten tutkimusten
tuloksista. Kaikkia terveydenhuollon
organisaatioissa esim. terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja
mielenterveystoimistoissa toimivia tai terveydenhuoltopalveluja tarjoavia
psykologeja (esim. psykoterapeutit, perheneuvolapsykologit, koulupsykologit,
vankilapsykologit, päihdehuollon psykologit) koskevat terveydenhuoltoalan lait
ja kaikkia psykologeja toimialasta riippumatta mm. henkilötietolaki. Laissa potilaan asemasta ja
oikeuksista, 2. luvun 5§:ssä todetaan seuraavaa: “Potilaalle on
annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri
hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta sekä muista hänen hoitoonsa
liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen
hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai
silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa
vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Terveydenhuollon
ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi
ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa
potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi
tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta.“ Ammattieettiset
periaatteet Psykologin työn välttämätön
perusta on luottamuksellinen suhde asiakkaan ja psykologin välillä. Tältä
osin keskeinen psykologeja ohjaava normisto on psykologien ammattietiikka.
Paitsi lainsäädäntö, myös psykologien ammattietiikka edellyttää, että
asiakkaalle automaattisesti annetaan häntä koskevia tutkimus- ym. tietoja
kohtuullisessa ja mielekkäässä laajuudessa, ellei tästä ole erityistä syytä
pidättäytyä. Hyvän ammattikäytännön
mukaista on, että psykologi aina itse antaa asiakkaalle tietoja asiakasta
koskevien psykologisten asiakirjojen sisällöstä. Myös siinä tapauksessa,
ettei asianomainen psykologi itse ole käytettävissä (esim. työpaikan vaihdon
vuoksi), olisi huolehdittava siitä, että tiedot hänen puolestaan antaa
psykologi, esimerkiksi toimipaikan johtava psykologi. Tästä voidaan poiketa
vain painavin perustein. Erityisen tärkeää on
henkilökohtainen keskustelu tilanteissa, joissa asiakas pyytää saada jäljennöksen
esimerkiksi häntä koskevasta psykologin lausunnosta. Asiakkaalla on jäljennökseen
juridinen oikeus. Suositeltava käytäntö on, että asiakkaalle varataan aina
riittävästi mahdollisuuksia keskustella psykologin kanssa häntä koskevasta
lausunnosta. Asiakas voi myös itse pyytää tällaista keskustelua, ellei
psykologi ole sitä hänelle automaattisesti järjestänyt. Asiakkaalla on henkilötietolain
mukaan tarkastusoikeus kaikkiin niihin tietoihin, joita hänestä on talletettu
(paperilla tai muulla tavoin). Psykologin toiminnan kannalta asiakkaan
tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa lähinnä vain yhdessä poikkeustapauksessa:
henkilötietolain ns. haittapykälän nojalla eli jos tietojen tarkastaminen
aiheuttaa vakavaa vaaraa asianomaisen terveydelle tai hoidolle tai on vastoin
muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. Tarkastusoikeus alaikäistä
koskeviin asiakirjoihin Henkilötietolaissa
säädetty tarkastusoikeus koskee paitsi henkilöä itseään myös alaikäisen
osalta hänen huoltajaansa. Niinpä kaikki, mitä edellä on sanottu potilaan
oikeudesta saada tietoa ja tarkastaa häntä koskevat tiedot, koskee alaikäisen
osalta myös hänen huoltajaansa. Terveydenhuollossa tästä säännöstä
voidaan poiketa vain yhdellä perusteella. Potilaslain 9. pykälässä “Tiedonsaantioikeus
ja toimivalta“ säädetään: “Jos alaikäinen
potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään
hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa
koskevien tietojen antaminen
huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.“ Alaikäisen itsemääräämisoikeudelle
terveydenhuollossa ei siis ole asetettu mitään ikärajaa, vaan alaikäisen
kypsyys arvioidaan tilannekohtaisesti. Tulee siis muistaa, että
terveydenhuollon lapsiasiakkaalla voi olla oikeus kieltää vanhempiaan
tarkastamasta häntä koskevia asiakirjoja. Oikeus saada tietoja
psykologisesta tutkimuksesta Se, mitä edellä on sanottu
asiakkaan tiedonsaantioikeudesta, koskee myös psykologisia tutkimuksia.
Vanhemmilla/huoltajilla on niin ollen oikeus saada tietoa paitsi lapsesta
kirjoitetusta psykologinlausunnosta, niin myös lapsen psykologisesta
tutkimuksesta. Lapsen ollessa psykologin asiakkaana luottamuksellisen suhteen ja
hyvän yhteistyön merkitys paitsi lapsen myös vanhempien kanssa mielestäni
entisestään korostuu. Paitsi laista niin myös hyvän ammattietiikan
periaatteista seuraa, että lapsen tutkimuksesta annetaan palaute lapselle ja
vanhemmille/huoltajille. Tässäkin ainoan poikkeuksen muodostaa säännös
alaikäisen itsemääräämisoikeudesta (ja henkilötietolain aiemmin mainittu
haittapykälä). Psykologin asiakirjat
jakautuvat kahteen kategoriaan: varsinaisiin asiakirjoihin ja valmisteleviin
asiakirjoihin. Varsinaisia asiakirjoja ovat lausunnot ja muut
yhteenvedot, esimerkiksi sairauskertomuksissa olevat yhteenvedot. Näistä
asiakirjoista asiakkaalla on oikeus saada jäljennös pyytäessään. Valmistelevia asiakirjoja
ovat esimerkiksi psykologinlausunnon valmisteluun liittyvät asiakirjat, jotka
eivät kuitenkaan ole lausunnossa välttämättömiä liitteitä. Tällaisia
asiakirjoja ovat esimerkiksi testipöytäkirjat. Valmistelevia asiakirjoja säilytetään
erillään varsinaisista asiakirjoista eikä niistä yleensä anneta jäljennöksiä. Jäljennöksiä ei anneta
siksi, että henkilötietolain mukaan asiakasta koskevat tiedot on annettava ymmärrettävässä
muodossa. On selvää, että testipöytäkirjoja voi ymmärtää ja tulkita vain
psykologin koulutuksen saanut henkilö. Niiltä osin kuin on tarpeen esim.
testien osalta, psykologin tulee laatia tarvittaessa ymmärrettävä yhteenveto
(suullinen tai kirjallinen) testituloksista asiakkaan tarkastusoikeuden täyttämiseksi,
jos testitulosten pohjalta ei ole tehty lausuntoa tai lausunto sisältää vain
osittain valmisteluasiakirjojen sisällön. Joka tapauksessa asiakkaalla on
oikeus käydä omat tai alaikäisen lapsensa testitulokset läpi tutkimuksen
suorittaneen psykologin kanssa siinä laajuudessa ja niin perusteellisesti, että
asiakas ymmärtää tutkimuksen tuloksen ja sen perusteet. Testeistä ja testipöytäkirjoista
ei psykologilla kuitenkaan ole oikeutta antaa jäljennöksiä asiakkaalle myöskään
testien työvälinesuojan vuoksi. Jos asiakkaiden olisi mahdollista ennakkoon
opetella psykologisia testejä, ne menettäisivät luotettavuutensa ja tulisivat
käyttökelvottomiksi psykologisina työvälineinä. Lisätietoja saa
tarvittaessa osoitteesta: Suomen Psykologiliitto Bulevardi 30 B 3, 00120
Helsinki P. 09-6122 9122
|