PUHETERAPIA

Kielihäiriöisen lapsen ensimmäinen ja tärkein kuntoutusmuoto päivähoidon rinnalla on puheterapia. Puheterapia pyrkii vaikuttamaan niihin perusvalmiuksiin, jotka ovat kielellisen kanssakäymisen edellytyksiä. Häiriöistä riippuen tällaisia ovat mm. kuullun, nähdyn ja liiketunnon hahmottaminen ja jäsentäminen, muistin ja puhe-elinten toiminnan parantaminen. Puheterapiassa laajennetaan sana- ja käsitevarastoa, harjoitellaan johtopäätösten tekoa ja keskittymiskykyä.

Mikäli kommunikointi ei onnistu puheen avulla, puheterapeutti harjaannuttaa puhetta korvaavien tai täydentävien ilmaisumenetelmien käyttöön. Puheterapeutti on myös teknisten kommunikaatioapuvälineiden asiantuntija.

Vanhempien ja omaisten ohjaus ja tukeminen on oleellinen osa puheterapeutin työtä.

Puheterapian kesto ja tulokset riippuvat mm. häiriön taustalla olevista syistä, terapian aloittamisen ajankohdasta ja kuntoutettavan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Vaikeasti ja keskivaikeasti dysfaattisilla lapsilla puheterapiaa on yleensä kaksi kertaa viikossa useamman vuoden ajan.

TOIMINTATERAPIA

Toimintaterapeutti pyydetään tavallisimmin paikalle kuntoutusryhmään, kun lapsella on myös motorista kömpelyyttä, omatoimisuuden ja hahmottmisen ongelmia. Dysfaattisella lapsella voi olla ongelmia näköhavainnon hahmottamisessa ja motoriikassa, käden ja silmän yhteistyössä ja oman itsensä hahmottamisessa. Toimintaterapia kuntouttaa näitä taitoja.

NEUROPSYKOLOGINEN KUNTOUTUS


Neuropsykologisen kuntoutuksen  tavoitteena on lapsen toimintaedellytysten mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tämän avulla pyritään lievittämään kognitiivisiä erityishäiriöitä ja oppimishäiriöitä (esim.luki-vaikeuksia), tehostamaan vahvojen kykyalueiden hyödyntämistä sekä tukemaan lapsen itsetuntoa ja omaehtoista yrittämistä. Myös emotionaalisten ja sosiaalisten tilanteiden tukemisella on erittäin tärkeä osa.

Neuropsykologinen kuntoutus on tällä hetkellä keskittynyt kouluikäisten oppimisvaikeuksien kuntoutukseen, kuntoutuksessa opetellaan oppimisstrategioita ja ohjataan lasta itse huomaamaan omat ongelmakohtansa ja autetaan lasta itse huomaamaan ratkaisuja ongelmiin.

MUSIIKKITERAPIA

Musiikkiterapiassa ei tarvita sanoja ja näin kielellisen ilmaisun ongelmista kärsivä lapsi kokee onnistumisen iloa musiikin kautta. Toiminnallisessa musiikkiterapiassa terapeutti ja lapsi/nuori kommunikoivat keskenään erilaisia rumpuja, symbaaleja, puhaltimia ja pianoa käyttäen. Terapiassa kehitetään ja vahvistetaan lapsen kehonhallintaa, koordinointikykyä, hahmotusta, aika- ja tilakäsitystä, keskittymiskykyä sekä itsetuntemusta. Terapia on joko yksilö- tai ryhmämuotoista, eikä se edellytä erityisiä musiikillisia valmiuksia.

MUUT TERAPIAT

LIIKUNTATERAPIA JA LIIKUNTA tukevat motorista kehitystä ja kehon hahmottamista

RATSASTUSTERAPIA JA RATSASTUS voivat tukea itsetuntoa

KUVATAIDETERAPIA tukee itsetuntoa ja ilmaisua

PSYKOTERAPIA tukee itsetuntoa ja auttaa mahdollisten persoonallisuushäiriöiden kuntouttamisessa

 

TAKAISIN PÄÄSIVULLE