Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatio menetelmien käyttöönotto ei estä puheen kehittymistä, päinvastoin. Koska dysfaattisen lapsen on vaikea hahmottaa kuultua, rytmittää ja pitää mielessä peräkkäisyyksiä on luonnollista, että hän käyttää kuuntelemisen tilalla enemmän näkemiseen perustuvaa tietoa. Visuaalinen kanava mm. helpottaa viestin keskeisen osan havaitsemista ja muistamista. Menetelmiä käyttäessään keskustelukumppani (aikuinen) myös hidastaa ja selkeyttää puheilmaisuaan, joka helpottaa puheen vastaanottamista. Auditiivisen eli kuulomuistin heikkouksistä kärsivän lapsen on myös helpompi muistaa visuaalisen (näkö) kanavan avulla tuettuja viestejä.

Dysfaattisen lapsen kommunikointivaikeuksia voi helpottaa monella tavalla. Puheen ymmärtämisen vaikeudesta kärsivä lapsi hämää monesti ympäristöään, koska lapsi voi ulkopuolisen mielestä puhua ja pärjätä puheen kanssa ihan muiden lasten vertaisesti, varsinkin jos kuntoutus on ollut käytössä muutaman vuoden. Puheen tuoton vaikeudet voivat tehdä lapsen puheesta epäselvää ja vaikeasti ymmärrettävää.

Puheen ymmärtämistä voi helpottaa viitotulla puheella (viittomien käyttö vahvistamassa puheen tärkeimpiä sanoja), havainnollistamalla, pic-kuvilla, valokuvilla toistuvista tilanteista ja paikoista. Puheen tuottamisen apuna voivat olla viittomat ja kuvakommunikaatio. Jokaisen lapsen kohdalla on haettava kokeilemalla se keino, joka lapselle parhaiten soveltuu. Dysfaattisilla lapsilla on visuaalinen, näkemiseen perustuva, hahmottaminen monesti hyvin vahvaa aluetta. Käyttöön voidaan ottaa kommunikointivihko/kansio johon lisätään tarpeen mukaan uusia kuvia lapsen käyttöön.

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot ovat apuväline kommunikointiin kuten pyörätuoli ja kepit ovat liikkumisen apuvälineitä.

ELE- JA VIITTOMAKOMMUNIKAATIO    

Luonnolliset eleet puheen tukena, eleillä on pysyvä merkitys

Puheen kanssa samansuuntaiset ilmeet vahvistamassa viestiä

Tukiviittomat/avainsanaviittomat. Viittomat voivat helpottaa vaikeasti dysfaattisella lapsella sanojen oppimista niin paljon, että muutaman vuoden käytön jälkeen ne voivat jäädä pois käytöstä sitä mukaan kuin lapsi oppii uusia sanoja. Tällöinkin voi olla paikallaan viittoa abstraktit, vaikeasti ymmärrettävät sanat. Jos dysfaattisella lapsella on puheen tuoton vaikeuksia,  voivat lapsen käyttämät viittomat   auttaa muita ymmärtämään lapsen puhetta .  Ihan hyvä kirja viittomien opetteluun on  Lea Härmän   ja  Minna Pelkosen   Viitotun puheen oppikirja,  joka on tarkoitettu  viitotun puheen alkeiden opiskeluun   Julkaisija Kuulonhuoltoliitto ry. Kirjaa voi kysyä kirjakaupoista tai suoraan Kuulonhuoltoliitosta. Netistä löytyy 750 sanan viittomasanakirja.

GRAAFISET SYMBOLIT                    

Valokuvat. Itse otetut ja esimerkiksi tietokoneohjelmien kuvakirjastojen kuvat. Dysfaattisen lapsen nimenmuistamisen ja nimeämisen vaikeutta voi helpottaa rakentamalla lapselle oman valokuvakansion johon kerätään kuvia tutuista ihmisistä ja paikoista. Henkilöistä/paikoista puhuttaessa lapsen ymmärtämistä on helppo tukea näyttämällä valokuva tai muu kuva jota käytetään aina samassa yhteydessä.

Piirrokset, spontaanit piirrokset, simultaanipiirtäminen. Samalla kun asioista puhutaan niistä piirretään kuvia.

Lehdistä leikatut kuvat, tietokoneiden kuvagalleriat. Jääkaapin oveen voidaan liimata mainoslehtisistä leikattuja ruoka-aineiden kuvia (nakkipaketti, leipä, tuoremehu, leikkelemakkara, jogurtti, viilipurkki jne.) näin lapsi voi puutteellisesta puheenkäytöstä huolimatta itse kertoa mitä haluaa.

Piktogrammit.

Mustavalkoinen kuvakorttisarja selkeärakenteisia kuvia, saatavilla myös tietokoneohjelmana. Käytössä päiväkodeissa ja kouluissa. Omaan käyttöön voi kysellä terveyskeskusten puheterapeuteilta sekä lasta hoitavalta puheterapeutilta ja keskussairaaloiden kommunikaatiokeskuksista (tietokoneohjelma, julkaisija Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskus)

Pic-kuvista laadittu päiväjärjestys helpottaa dysfaattisen lapsen sopeutumista päiväkotiryhmään tai kouluun, vaikeasti dysfaattisen lapsen kanssa päiväjärjestyksestä voi olla apua kotonakin. Päiväjärjestykseen merkitään päivittäin kutakuinkin samaan aikaan toistuvat tapahtumat ja erikoistapaukset omilla Pic-kuvillaan tai muilla kuvilla ( kotona : ateriat, ulkoilut, päiväunet, lääkärissä käynnit, kirjastoreissut, kyläilyt). Säännöllisyys ja toistuvuus auttavat lasta hahmottamaan päivää vajavaisesta kommunikoinnista huolimatta.

Eteisen seinälle vuodenaikaan sopivien vaatteiden kuvia säätä kuvaavan pic-kuvan alle - näin vaatteiden valinta uloslähtiessä helpottuu. Kaikkien kuvien ei tarvitse aina olla esillä  vaan erillisille A4 papereille rakennetaan kokonaisuudet kunkin säätyypin vaatteista. Esimerkiksi vesisateen sääkuva ja sadevarusteiden kuvat, pakkasilman symboli ja villapuvun sekä toppavaatteiden kuvat. Kaikkia tarvittavia kuvia ei varmaankaan löydy valmiina mutta yhdistelemällä ja itse muokkaamalla sopivia kuvia löytyy, kuvina voi käyttää myös lehdistä leikattuja kuvia tai tietokoneen kuvagallerioiden (esimerkiksi MSOfficen ClipArt Gallery) kuvia. Tietokoneelle on saatavana kohtuuhintaisia erikseen myytäviä ClipArt kokoelma cd-romppujakin.

Siirtyminen tilanteesta toiseen on dysfaattiselle lapselle vaikeaa, tilanteiden selkiyttäminen päiväjärjestyksen ja kuvien avulla säästää myös vanhempien hermoja. 

Bliss-symbolit

Blisskieli on visuaalinen symbolijärjestelmä. Se koostuu noin sadasta perussymbolista, joita yhdistelemällä muotoillaan uusia symboleja vastaamaan sellaisia sanoja, joille ei ole perussymbolia. Bliss-symbolien ja niiden yhdistelmien merkitys tai käyttö voi poiketa hieman eri maissa samalla tavalla kuin käännettäessä puhuttua kieltä, jolloin sanoja ei voi kääntää suoraan vaan on otettava lauseyhteys huomioon.

Perättäin bliss-symboleja näyttämällä voidaan ilmaista lauseita yksisanaisista täydellisesti kieliopillisesti rakennettuihin asti. Kielen ymmärtäminen onnistuu myös niiltä, jotka eivät tunne kieltä ennestään, sillä jokaisen bliss-symbolin yhteyteen on merkitty sen merkitys myös sanallisesti.